Voimavaroja luonnosta – näin Nuotta-valmennus vastaa THL:n suosituksiin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2025 katsaus luontolähtöisiin menetelmiin sosiaalisen kuntoutuksen tukena painottaa luonnon merkitystä toimintakyvyn vahvistajana. ESR+-osallisuushankkeissa on havaittu, että vaikeissa elämäntilanteissa olevat ovat hyötyneet ratkaisevasti luontolähtöisistä menetelmistä. Luonto tukee hyvinvointia, osallisuuden kokemusta ja polkua kohti mielekkäämpää arkea.

THL on listannut luontolähtöisissä menetelmissä korostuvat viisi eri suositusta sosiaalisen kuntoutuksen sisältöihin. Suosituksissa esiintyy hyvin samoja elementtejä, joihin myös Suomen nuorisokeskusten Nuotta-valmennus perustuu: toiminta sijoittuu luonnonympäristöön ja sisältää liikuntaa, tarjoaa vertaistukea, on elämyksellistä ja haastaa osallistujia käyttämään omia voimavarojaan.

Maksuton Nuotta-valmennus on leirimuotoista, luonnossa tapahtuvaa toimintaa. Nuottaan voivat osallistua kaikki 14–29-vuotiaat sosiaalisen vahvistamisen tarpeessa olevat etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen asiakkaat. Nuotta on nuorisokeskusten kehittämä palvelu, jota ei löydy mistään muualta.

Tässä blogissa tarkastelemme viittä tapaa, joilla Nuotta vastaa THL:n suosituksiin.

1. Pois arkisesta ympäristöstä

THL:n katsauksen mukaan luontoympäristö auttaa kuntoutujia irrottautumaan arjen kuormittavista rooleista ja herättelee aistit kokemaan ympäristön uudella tavalla.

Samalla tapaa Nuotta-valmennuksessa poistutaan osallistujien arkisestä ympäristöstä luontoon. Kaikki Suomen nuorisokeskukset sijaitsevat keskellä Suomen kauneinta luontoa, järvien, jokien ja metsien keskellä. Valmennus toteutetaan luonnon keskellä, kaukana tutuista arkiympyröistä ja yhteiskunnan sosiaalisista odotuksista.

THL suositteleekin, että luontolähtöisiä menetelmiä aletaan soveltaa kattavammin sosiaalisessa kuntoutuksessa luontolähtöisyydestä kiinnostuneiden asiakkaiden kanssa.

2. Elämyksellisyys

THL kuvaa tärkeäksi ’vetovoimaista toimintaa’, joka tarjoaa kuntoutujalle elämyksiä, onnistumisen kokemuksia ja tunteen omasta arvosta. Etenkin luontolähtöiset aktiviteetit, kuten retket ja rentoutuminen luonnossa, vahvistaa osallisuutta ja motivaatiota erityisesti silloin, kun taustalla on sosiaalista eristäytymistä.

Myös Nuotta-valmennuksessa koetaan elämyksiä ja aktiviteetteja luonnon keskellä. Luonto tarjoaa ympäristön, jossa osallistujat kokevat itsensä arvostetuiksi ja saada positiivisia elämyksiä, jotka tukevat osallisuutta ja hyvinvointia. Juuri näitä samoja vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin vahvistumisen elementtejä, joita THL peräänkuuluttaa.

Luonto vaikuttaa -mallissa vaikutuksia tarkasteltiin myös osallisuusindikaattorin avulla. Ensimmäisen ryhmän osallisuuspisteiden (0–100) keskiarvo nousi seurantajaksolla 8 pistettä ja toisessa ryhmässä 11 pistettä. Näitä muutoksia voidaan pitää THL:n mukaan hyvänä tuloksena.

Nuoria iltanuotiolla Metsäkartanon rannalla.

3. Vertaiset

THL:n mukaan ’rinnallakulkijuus’ vähentää osallistujien yksinäisyyden tunnetta. Vaikeista asioista on myös helpompi keskustella luonnossa kuin toimistoympäristössä. Luonnossa ollaan samalla viivalla yhteisen tekemisen äärellä.

Samalla tapaa Nuotta-valmennuksessa nuoret pääsevät toimimaan muiden samassa tilanteessa olevien kanssa ja muodostavat yhteisön, jossa vertaisuus ja yhdessä tekeminen lisäävät rohkeutta ja itseluottamusta. Ammattitaitoiset Nuotta-ohjaajat luovat turvallisen tilan, tukevat, opastavat ja kulkevat yhdessä osallistujien rinnalla. Tunteiden ja kokemusten reflektointi leirinuotion äärellä päivän päätteeksi vapauttaa ja voimaannuttaa eri tavalla kuin toimistoympäristö!

4. Omien voimavarojen käyttö

THL:n kuvaa tärkeäksi voimavaralähtöisiä menetelmiä, joissa osallistujat yhdistelevät liikettä, toimintaa ja ajattelua. Sopivasti mitoitetut haasteet lisäävät osallistujien tulevaisuususkoa ja luottamusta omiin kykyihin.

Nuotta-valmennuksessa hyödynnetään seikkailukasvatuksen menetelmää, jossa opitaan taitoja ja edellytyksiä toimia yhteisön jäsenenä itsensä haastamisen kautta. Mukavuusalueelta poistutaan, mutta ei liiaksi. Tavoitteena voi olla vaikkapa selvitä haastavista tilanteista. Esimerkiksi kiipeilyn avulla voi oppia sietämään epävarmuutta tai harjoitella yhteistyötaitoja. Seikkailukasvatuksen on todettu kehittävän erityisesti fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista itsetuntemusta sekä vahvistavan yhteistyötaitoja, oma-aloitteisuutta, vastuun ottamista, identiteetin rakentumista ja rohkeutta.

5. Keho liikkeelle

THL peräänkuluttaa katsauksessa myös liikettä ja kehollisuutta, joita luontolähtöiset menetelmät usein edistävät. Liikunta parantaa osallistujien unenlaatua ja edistää fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Liikkuessa luottamus oman kehon kykyihin vahvistuu ja minäpystyvyys kasvaa.

Suomen nuorisokeskusten palvelutarjonta sisältää runsaasti kehoa liikuttavia aktiviteetteja. Nuotta-jaksolle valikoitavissa on monipuolisesti tekemistä aina jousiammunnasta ja kiipeilystä eräretkiin ja pihapeleihin. Liikuntaa kertyy myös ohjelmien aikana huomaamatta ilman varsinaista suorittamista – kaikessa tekemisessä pidetään mukana hyvä fiilis!