Opiskelen Jyväskylän yliopistossa varhaiskasvatustiedettä, ja keväällä 2019 oli aika kirjoittaa kandidaatintutkielma. Halusin valita itselleni minua aidosti kiinnostavan aiheen ja sellaisen, josta olisi myöhemmin hyötyä työelämässä varhaiskasvatuksen opettajana. Koska henkilökohtaiset harrastukseni liittyvät pääosin luontoympäristöön ja olin Tornion HUMAK:ssa suorittanut seikkailukasvatuksen erikoistumisopinnot joitain vuosia aiemmin, aiheeksi valikoitui seikkailukasvatuksen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa.
Havaitsin, että vaikka seikkailukasvatuksesta olikin julkaistu useita suomalaisia ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisia tutkielmia sekä kaksi väitöskirjaa, ne käsittelivät seikkailukasvatusta pääosin kouluikäisten lasten ja nuorten näkökulmasta käsin.
Aikaisempien opintojeni vuoksi minulle oli tuttua, mitä seikkailukasvatuksella tarkoitetaan yleisellä tasolla ja aikuisopiskelijoiden piirissä, mutta minulle ei ollut selvillä, mitkä sen mahdollisuudet voivat olla lasten ja alle kouluikäisten parissa.
Löysin mielenkiintoista tutkimustietoa siitä, miten seikkailukasvatuksella voidaan saavuttaa opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita perusopetuksessa, ja tästä inspiroituneena halusin selvittää, päteekö sama myös varhaiskasvatuksen maailmaan ja sen tavoitteiden saavuttamiseen. Niinpä tutkimuskysymykseni muotoutuivat seuraavanlaisiksi: mitä seikkailukasvatuksella tarkoitetaan varhaiskasvatuksessa ja minkälaisia varhaiskasvatuksen tavoitteita kasvattajat kokevat saavuttavansa seikkailukasvatuksen avulla.
Tutkimuksen osallistujat
Seuraavana oli vuorossa sopivien vastaajien löytyminen. Kohderyhmänäni olivat varhaiskasvattajat, jotka toteuttivat seikkailukasvatusta osana omaa pedagogiikkaansa. En entuudestaan tuntenut kasvattajia, jotka olisivat täyttäneet kriteerini, joten päädyin hyödyntämään sosiaalista mediaa vastaajien etsinnässä.
Tein sähköisen kyselylomakkeen, joka sisälsi lähinnä avoimia kysymyksiä aiheeseen liittyen. Julkaisin linkin Facebookissa neljässä eri kasvatusaiheisessa ryhmässä, joista yksi oli Seikkailukasvatus.fi -ryhmä. Tavoitin kyselyyni kymmenen varhaiskasvatuksen ammattilaista, jotka kukin osaltaan auttoivat hahmottamaan sitä, mitä seikkailukasvatus voi pienten lasten parissa olla.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimuksessa varhaiskasvattajia pyydettiin määrittelemään, mitä seikkailukasvatus on varhaiskasvatuksessa ja tukeeko se varhaiskasvatuksen tavoitteita. Sain monipuolista ja innostavaa tietoa seikkailukasvatuksen mahdollisuuksista ja hyödyistä, ja se nähtiin kasvattajien apuna jokapäiväisessä pedagogiikassa.
Varhaiskasvattajat kokivat, että seikkailukasvatus on yksilöä haastavaa ja tukevaa ryhmätoimintaa ja toiminnallista oppimista luonnossa, johon liittyy elämyksiä, seikkailua ja uusia kokemuksia. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja se toimii lapsen taitojen kehittymisen tukena.
Varhaiskasvattajien mielestä seikkailukasvatuksen avulla on mahdollista tukea varhaiskasvatuksen yksittäisiä tavoitteita monipuolisesti ja usealla eri osa-alueella. Yleisimmät saavutettavat tavoitteet liittyivät ryhmä- ja vuorovaikutustaitojen sekä itsetunnon kehittämiseen.
Vastaajien mukaan ryhmässä toimiminen tukee lapsen oppimista, mutta myös haastaa lapsia ottamaan vastuuta toiminnasta. Elämyksien, seikkailun ja uusien jännittävien kokemuksien avulla on mahdollista tukea lapsen itsetuntoa. Sopivan haasteellisella toiminnalla voidaan tukea myös lapsen motivaatiota ja oppimista.
Muita seikkailukasvatuksen avulla saavutettavia varhaiskasvatuksen yksittäisiä tavoitteita olivat itsenäisen ajattelun, lapsen omatoimisuustaitojen sekä osallisuuden tukeminen. Vasu (2018) kannustaa lapsen asteittaisen itsenäisyyden lisääntymiseen, ja seikkailukasvatustoiminnassa omatoimisuustaitojen kehittäminen liitettiin vastuun ottamiseen ryhmän toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Omatoimisuus- ja ryhmätaitojen kehittymisen hyvänä puolena nähtiin kasvattajan resurssien vapautuminen ja mahdollisuus keskittyä oppimisen kannalta olennaiseen. Lisäksi seikkailukasvatuksella oli mahdollista vahvistaa tunnetaitoja ja kannustaa lasta sinnikkyyteen.
Seikkailukasvatuksen oppimisympäristönä nähtiin usein luonto, mutta osa vastaajista oli sitä mieltä, että seikkailukasvatusta voidaan toteuttaa varioiden myös sisätiloissa. Luontoympäristössä toimiminen kuitenkin mahdollistaa lapsen luontosuhteen rakentumisen heti pienestä pitäen. Lisäksi luontoympäristö tarjoaa lapsille mahdollisuuden monipuoliseen liikkumiseen muun muassa retkeillen, kiipeillen ja suunnistaen. Varhaiskasvattajat toivat esille, että seikkailukasvatuksen avulla lapset oppivat kunnioittamaan luontoa ja nauttimaan sen tarjoamista mahdollisuuksista, joka tukee myös Vasun (2018) ympäristökasvatuksen tavoitteita.
Tutkimuksen tulokset tukivat aiempaa yleistä teoria- ja tutkimustietoa sen osalta, mitä hyötyjä ja tavoitteita seikkailukasvatuksella voidaan saavuttaa. Suomalaista seikkailukasvatustutkimusta ei ole juurikaan tehty varhaiskasvatusikäisten lasten näkökulmasta, ja tutkimuksen avulla saatiin monipuolista tietoa siitä, mitä varhaiskasvatuksen yksittäisiä tavoitteita seikkailukasvatuksella on mahdollista saavuttaa. Lisäksi sain kannustavaa ja rohkaisevaa tietoa siitä, että seikkailukasvatus näyttäisi olevan luonteva ja mielekäs menetelmä rakentaa päiväkodin arkea. Siitä hyötyvät kasvattajat, mutta ennen kaikkea lapset, jotka seikkailukasvatuksen avulla saavat leikkiä ja oppia asioita, niin kuin heille on luontaisinta.
Anna Muittari
Lue kandidaatintutkielma täältä.