Kerroimme aiemmin lumilinnan rakentamisen kasvatuksellisista tavoitteista pienten lasten parissa. Samoja seikkailukasvatuksen ja elämyspedagogiikan näkökulmia voidaan hyödyntää ja laajentaa nuorisotyöhön. Lumilinnan teko olisi nuorille liian helppoa, joten nyt tehdään iglu!
Tyrnävän kunnan nuorten työpajalla on noussut neljä metriä leveä ja reilut kaksi metriä korkea iglu työpajan pihalle. Vastaava pajaohjaaja ja osallisuuskoordinaattori Heikki Ojala on listannut tärpit, joiden avulla iglun rakentaminen käy nuorisotyön menetelmäksi. Jutun lopusta löydät Heikin videoimat ohjeet iglun rakennukseen.
1. Mielekästä tekemistä
Mielekästä tekemistä ulkona korona-aikana. Mahdollisuus hyödyntää iglua pienissä tapahtumissa vetonaulana.
2. Oman käden jälki
Konkreettinen työ, missä näkyy oman käden jälki. Tekemällä, ja välillä myös erehtymällä, opitaan monia hyödyllisiä käytännön taitoja.
3. Ryhmätehtävä
Iglun rakentaminen ei onnistu yksin. Projektin draaman kaari on sellainen, että työ vaikeutuu loppua kohden. Alussa syntyy nopeasti näkyvää, mikä innostaa ja tempaisee mukaan. Katon tulppauksen lähestyessä tarvitaan enemmän ponnisteluja ja hetkittäin voi tulla kinkkisiä paikkoja. Miten jatketaan? Ongelmat ratkeavat parhaiten ryhmässä keskustellen. Osallistujille syntyy projektin myötä yhteinen tarina ja kokemus.
4. Liikuntaa ja arjenhallintaa
Iglun rakentaminen on hauskaa, mutta samalla hikeä nostattavaa ”piiloliikuntaa”. Ulkona touhuaminen auttaa osaltaan korjaamaan unirytmiä ja kasvattaa ruokahalua – arjenhallinnan perustaitoja molemmat. ”Enpä muista, milloin olen viimeksi ollut näin kauan ulkona”, on tyypillinen kommentti lumisen puuhapäivän päätteeksi.
5. Prosessimaisuus
Iglu ei valmistu päivässä, kuten ei valmistu koulu- tai työpaikan hakukaan. Ja ei muuten valmistu tutkinto tai työelämän projektitkaan. Iglun teko on pitkä prosessi, jota voidaan tehdä esimerkiksi tunteroinen päivässä kolmen viikon ajan. Lumirakentamisen avulla voidaan opettaa nuorille pitkäjänteisyyttä. Kaikki ei tapahdu tässä ja nyt, vaan asioita alkaa, asiat kestävät ja asiat myös loppuvat aikanaan. Kyseisen Iglun rakentamiseen kuluu arviolta noin 24 tuntia hieman iglun koosta ja ryhmän koosta riippuen.
6. Työelämän taitojen harjoittelua käytännössä
Iglun rakennus on ryhmän yhteinen ongelmanratkaisutehtävä. Kommunikaatio toisten kanssa on avain onnistumiseen – aivan kuten työelämässä. Keskusteleva yhteisö sieppaa mukaan hyvään meininkiin ja sitoutuminen yhteiseen tekemiseen kasvaa.
7. Kokemuksellinen oppiminen
Jos olet rakentanut iglun, muistat sen aina. Yön nukkuminen iglussa kruunaa kokemuksen. Iglun ilmanvaihdosta on huolehdittava ja hyvä apua happitasojen tarkkailuun on kynttilän polttaminen. Jos kynttilä sammuu, silloin hiilidioksidipitoisuus on noussut liian korkeaksi ja iglusta on poistuttava ja ilmanvaihtoa parannettava. Iglun rakentamisen aikana juurtuu muistiin monia hyödyllisiä käytännön niksejä. Iglun rakentamiseen voi yhdistää myös monia peruskoulun oppiaineita. Miltä kuulostaisi käyttää yksi matikan tunti kahden metrin nivelletyn harpin rakentamiseen, jonka avulla iglusta saadaan pyöreä?
8. Ohjaajan näkökulma
Ohjaajan on maltettava antaa tilaa nuorten omille oivalluksille. Iglun rakentamisen periaatteiden tunteminen takaa turvallisuuden ja projektin onnistumisen. Muista reflektoida eli purkaa kokemus yhdessä nuorten kanssa. Kun iglun rakentamisen aikana koetut tunteet ja kokemukset käydään läpi, saadaan kasvatuksellisille tavoitteille parempi siirtovaikutus arkielämään.
Iglun rakentamisen kasvatuksellisia tavoitteita on miettinyt seikkailukasvatusverkoston kehittämistyöryhmän jäsen ja Pohjois-Suomen seikkailukasvatusverkoston aluekoordinaattori Heikki Ojala.