Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti avoimen keskustelutilaisuuden 19.6.2019 valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman 2020–2023 (VANUPO) valmistelusta.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko korosti puheessaan räätälöityjen palveluiden toimivuutta tukea tarvitseville nuorille. Jokaisen nuoren elämäntarina on erilainen, ja alle 29-vuotiailla nuorilla on monta erilaista elämänvaihetta, joten kohderyhmien ikähaarukat tulee huomioida VANUPOa valmisteltaessa.
Saarikko peräänkuulutti myös mittareiden perusteella hyvin pärjäävien nuorten huomioimista. Mikä viesti meillä on heille? Nuorisoministeri toivoo meidän löytävän punaisen langan toivon näköalojen osoittamisesta nuorille.
Samalla kun nykynuoret ovat aineellisesti mitattuna historian yltäkylläisin ikäluokka, emme välttämättä näe uusia huolia. Vielä aloittamaton keskustelu Saarikon mukaan on nuorten vanhempien tuen tarve ja vastuun esiinnostaminen.
Saarikko pitää erityisen tärkeänä hyvää, moniammattillista osaamista ja non-formaalinen ja formaalin oppimisen tunnistamista ja tunnustamista. Taitoja kertyy hyvin erilaisissa ympäristöissä, joissa voi oppia ihmisenä.
Palvelut tulee Annika Saarikon mukaan yhteensovittaa tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja palveluissa tulee muistaa asiakkaan näkökulma.
Vapaassa keskustelussa nostettiin esiin seuraavia seikkoja:
- Valtakunnallisen mallin tarve laadukkaalle nuorten päihdehuollolle (laittomuuden näkökulmasta hoitonäkökulmaan)
- Kestävän kehityksen huomioiminen ja nuorisotyöntekijöiden täydennyskoulutus tässä asiassa
- Elinikäinen oppiminen koulun ulkopuolisissa harrastuksissa ja harrastusten merkitys asennekasvatukselle
- Omaehtoinen tekeminen
- Nuorilta nuorille -osallistaminen
- Liikkuvan, kentällä tapahtuvan nuorisotyön tarve niille nuorille, joita ei oteta muualla vastaan, ja jotka ovat jopa alkaneet paeta nuorisotyöntekijöitä.
- Nuorten terveydestä huolehtiminen matalan kynnyksen paikoissa
- Pitkäjänteisyys ja osallistamisen konkreettisuus
- Ryhmien kanssa tehtävä perinteinen nuorisotyö ja eri ohjelmien koordinointi keskinäisen kilpailun sijaan.
- Informaatiolukutaito ja tiedon saavutettavuus
- Teknologian mahdollisuudet sosiaalisessa inkluusiossa
- Alaikäisten transnuorten huomioiminen ja sukupuolisensitiivinen kasvatus
- Ennaltaehkäisy pelkkiin ongelmiin puuttumisen sijaan.
Nuorisokeskus Villa Elban pedagogisen tiimin esimies Heli Lehto korosti, että meillä on jo hyväksi todettuja työkaluja hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Nuorisokeskuksissa ennaltaehkäistään, tuetaan, vahvistetaan, valmennetaan, koulutetaan, seikkaillaan ja luodaan mahdollisuuksia eri-ikäisille nuorille.
Nuorisokeskusten toimintaa on kehitetty juurikin syrjäytyminen, työllistyminen ja ympäristökasvatuksen näkökulmasta. Esimerkiksi Nuotta-valmennus on hyväksi todettu tukipalvelu etsivän nuorisotyön ja työpajojen kohderyhmille. Nuotta-valmennusta on kehitetty 10 vuotta ja sitä kehitetään edelleen palautteiden pohjalta.
Toinen nuorisokeskusten osaamisalue on kansainvälinen nuorisotuyö ja vapaaehtoistyö. Erasmus plus on tarkoitettu kaikille nuorille heidän taustastaan riippumatta. Hallitusohjelmassa mainittu ihmisoikeus- ja demokratiakasvatus on nuorisokeskusten erikoisosaamista ja kansainvälinen nuorisotyö on myös erinomainen keino vähentää kiusaamista ja rasismia, sillä kv-työssä jos missä maailmankuva avartuu. Kansainvälinen nuorisotyön osaamiskeskus olisikin tarpeellinen.
Nuorisokeskuksissa luodaan myönteisiä luontokokemuksia ja opetetaan vastuullista toimimista sekä luonnossa että muiden ihmisten kanssa. Kestävän kehityksen osalta osaamista onkin siis jo runsaasti.
Suomen nuorisokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Pietilä (kuvassa) muistutti, että me kaikki nuorisoalan ammattilaiset olemme toivon tuojia. Onkin huikea juttu, että meillä on nyt nuorisoministeri, joka ymmärtää tämän. Pietilä korosti yhteistyön merkitystä.
– Toivoisin, että nykyiset ja tulevat osaamiskeskukset ja myös järjestöt tekevät vielä enemmän ja vahvemmin yhteistyötä ja että VANUPOssa velvoitettaisiin yhteistyön tekemiseen.
Osallisuuden edistäminen on tavoite, jota edistetään nuorisokeskuksissa ammattimaisesti.
– Tavoitamme leirikoululaisia 20 000 vuodessa. 12-vuotiaat ovat ikäryhmä, johin voi vielä vaikuttaa. Nuotta-valmennus on myös toimiva osallisuuden ja itsetunnon kehittämisen työkalu.
Pietilä peräänkuulutti yhteistyön lisäämistä SNK:n koordinoiman seikkailukasvatusverkoston kentällä.
– Seikkailukasvatus on elämyksellistä pedagogiikkaa, ja verkostossa toimii todella laaja sosiaali- ja terveysalan, opetusalan ja tutkimuksen ammattilaisten joukko, mutta seikkailukasvatus on vielä huonosti tunnettu työkalu ja menetelmä. Meillä on valmiit verkostot ja haluamme teidän kanssanne yhdessä kehittää toimintoja, Pietilä sanoi keskustelutilaisuudessa.