Seikkailukasvattajien aluetapaaminen Länsi-Suomessa

Julkaistu:

Länsi-Suomen seikkailukasvattajien aluetapaaminen pidettiin tiistaina 20.6.2017. Meitä oli paikalla kymmenkunta alan konkareita ja opiskelijoita. Paikkana oli Suomen vanhin vielä toiminnassa oleva pienvenevarustamo Jakobstads Båtvarv Pietarsaaressa sekä Kittholman suojeltu metsä satavuotisine honkineen. 



Tapaamisen isäntinä toimivat eräoppaat Trey Howard (Gulf Stream Guiding) ja Pontus Fagerudd. Aloitimme nokipannukahveilla ja esittelykierroksella. Johan Tonberg esitteli meille Jakobstads Båtvarvia, jossa korjataan ja tehdään puuveneitä käsityönä. Lähiympäristöstä löytyykin vanha köydenpunontarata.



Trey ja Pontus järjestivät meille ensiapuharjoituksen. Pienryhmissä harjoittelimme maastossa sekä allergisen sokin että murtuneen jalan ensiaputoimenpiteet. Yhteisessä purkukeskustelussa kävimme harjoitukset läpi. Keskustelimme myös WAFA (Wilderness Advanced First Aid) -kurssista. Seuraava eräensiaputaitojen kurssitilaisuus meidän seuduilla on lokakuussa.



Lounastauon jälkeen keskityimme boulderointiin. Kittholman metsässä on reilusti erikokoisia siirtolohkareita ja 63 kuvattua boulderointireittiä. Pontus, joka on boulderointi-asiantuntija, piti meille intron lajista: terminologia, välineet, turvallisuus, ympäristön huomioiminen ja tekniikkaa. Boulderointi tarkoittaa kiipeilyä matalilla kiipeilyseinillä, kallioilla tai siirtolohkareilla ilman varsinaisia varmistusvälineitä. Kiipeillessä on hyvä pitää putoamista vaimentava patja eli pädi kiipeilypaikan alla etenkin jos maasto on kivikkoista tai muuten epätasaista ja jaloilleen putoaminenkin saattaisi aiheuttaa nilkan nyrjähtämisen. Muut yleiset boulderointivarusteet ovat kiipeilytossut, pussi käsien otetta parantavalle magnesiumjauheelle ja pieni harja otteiden puhdistamiseen. Kiipeilykohteen eri reittejä sanotaan ongelmiksi. Niitä nimetään ja arvioidaan kansainvälisellä vaikeusasteikolla. Tyypillinen boulder-ongelma saattaa kiteytyä yhteen liikkeeseen, jossa on päästävä yhdestä tukipisteestä seuraavaan. Kiipeilijä voi käyttää pitkänkin ajan tämän haasteen voittamiseen. Intron jälkeen kiipeilimme eri reittejä. Boulderointi on varsinkin Pohjanmaalle sopiva kiipeilylaji, siirtolohkareita kun löytyy joka paikasta. Päivän päätteeksi pidimme arviointituokion. Olimme oppineet paljon uutta – toisistamme, boulderoinnista ja tapaamispaikasta. 



Länsi-Suomen alueverkostolla on ollut 1–2 tapaamista vuodessa, eri paikkakunnilla. Verkoston perustamisen yhteydessä päätettiin, että verkostotapaamiset pidetään toiminnallisina ja ulkona. Haluamme verkostoitua nokipannukahvin äärellä, tutustua eri toimintoihin, toimijoihin ja paikkoihin. Joka tapaamisessa on ollut eri kokoonpano, joka kerta on opittu toisiltamme uutta, on löydetty uusia mahdollisia yhteystyökumppaneita ja on keskusteltu alan ajankohtaisista asioista. Pitkän sesongin jälkeen onkin mahtavaa vaihtaa kuulumisia, jakaa kokemuksia ja porukalla purkaa niitä asioita, mitä mieleen on jäänyt. Tapaamiset ovat olleet inspiroivia tapahtumia, josta on saatu uutta energiaa.



Oletko alan toimija tai opiskelija Länsi-Suomen alueella?  Meillä suljettu Facebook-ryhmä keskusteluita ja tiedonjakoa varten.


 


Sara Kåll

Pyydä tarjous leiristä