Näen kestävän kehityksen ennen kaikkea prosessina, jonka pitäisi läpileikata kaikkea toimintaa. Nuorisokeskusverkostona halusimme vahvistaa kestävän kehityksen toimenpiteitä ja viestiä asiasta näkyvämmin. Kestävää kehitystä oli nuorisokeskuksissa edistetty jo pitkään muun muassa hakemalla erilaisia ympäristösertifikaatteja ja tekemällä niiden edellyttämiä toimenpiteitä. Kuitenkin meitä puuttui kattava yleiskuva jo tehdyistä toimenpiteistä koko nuorisokeskusverkoston näkökulmasta, ja näin ollen käsitys yhteisistä kehittämiskohdista.
Haaste oli (ja on), että kestävän kehityksen edistäminen näyttäytyy helposti elefanttina, josta on vaikea saada otetta. Vaikka olin vuosia seurannut aiheesta käytävää keskustelua, kuullut monia ansiokkaita puheenvuoroja, osallistunut seminaareihin ja toiminut usean Ulos-Ut-Out – ulkona oppimisen suurtapahtuman järjestäjätiimin jäsenenä, oli minulla sirpaleinen kokonaiskuva kestävän kehityksen ulottuvuuksista, eri toimenpiteiden painoarvoista ja asiayhteyksistä. Sattumalta ja verkostojeni kautta kuulin Suomen ympäristöopisto Syklin ympäristöalan erikoisammattitutkinnosta, ja lähdin hakemaan kestävän kehityksen edistämiselle osaamista ja raamia. Koulutukseen kuuluvat oppimistehtävät veivät prosessia eteenpäin ja toimivat näyttöinä.
Lue lisää Syklin koulutuksesta
Kestävän kehityksen kartoitus paljasti nuorisokeskusten kehittämiskohteet ja innosti henkilöstön mukaan
Opinnoissa tehtiin kestävän kehityksen kartoitus, ympäristökasvatustilaisuus, kestävän kehityksen ohjelma ja ympäristökasvatussuunnitelma. Kestävän kehityksen ohjelma pienentää toimijan ilmastojalanjälkeä ja ympäristökasvatussuunnitelma kasvattaa ekologista kädenjälkeä, jolla tarkoitetaan kestävään tulevaisuuteen painottuvaa kasvatusta.
Sain hyvin osallistettua nuorisokeskusten työntekijöitä, mikä on todella oleellista. Tein kestävän kehityksen kartoituksen kaikista kahdeksasta nuorisokeskuksesta haastattelemalla keskuksien edustajia. Selvitin lähtötilanteen lomakkeella, jossa kysyttiin asioita liittyen ekologiseen, sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Etsin yhteisiä kehittämiskohtia ja hyviä käytänteitä jaettavaksi sekä muodostin kokonaiskuvan, miten kestävä kehitys on jo huomioitu. Laadin raportin, jonka perusteella valitsimme erilaisia realistisesti toteutettavia kehittämiskohtia. Esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuuden ja veden säästämisen suhteen nykyisillä resursseilla on jo tehty se, mitä on voitu. Sen sijaan päätimme ruokapalveluissa vähentää punaista lihaa ja lisätä kasvisten käyttöä, lisätä kansainvälisen nuorisotyön Green travel -matkustamista ja kompensoida ilmastojalanjälkeä sekä viestiä näkyvämmin jo tehdyistä toimenpiteistä.
Koko nuorisokeskusten henkilökunnan osallistamiseksi ja sitouttamiseksi pidin nuorisokeskusten yhteisillä henkilöstöpäivillä ympäristökasvatustilaisuuden, jossa yhdessä pohdimme, miten kukin voi omassa työssään edistää ekologista kestävää kehitystä. Pidin ensin luennon, jonka kytkin nuorisokeskusten arkeen ja brändiin. Kannustin ja motivoin ihmisiä kiittämällä jo tehdystä työstä sekä painotin sitä, mitä voitaisiin tehdä vielä enemmän.
Ympäristökasvatuksen tavoitteet nuorisokeskuksissa ovat luontoyhteyden vahvistaminen ja kunnioittavan vuorovaikutuksen opetteleminen toiminnallisuuden kautta, ja tätä kautta ympäristökansalaisuuden vahvistaminen.
Esimerkiksi haja-asutusaluilla ei ole järkevää painottaa julkisilla kulkuvälineillä matkustamista, koska niitä ei ole. Sen sijaan kannattaa kiinnittää huomio asioihin, joihin voi vaikuttaa. Luennon jälkeen työskentelimme pienryhmissä ja pohdimme, mitä omassa työssä voi tehdä ekologisen kestävän kehityksen edistämiseksi. Muodostin ryhmät työkuvittain, esim. kansainvälisen nuorisotyön ihmiset, nuorisotyön vastaavat, johtajat, viestintä- ja markkinointi, kiinteistö ja siistijät sekä keittiöihmiset. Ryhmät esittelivät toisilleen ajatukset ja keräsin ne myöhemmin hyödynnettäviksi.
Ympäristökasvatuksen tavoitteena nuorten luontoyhteyden vahvistaminen
Kaikki kokoamani materiaali oli hyödyksi, kun valitsimme yhteisiä ympäristökasvatuksen kehittämiskohtia nuorisokeskusten työssä. Ympäristökasvatussuunnitelmassa on kuvattu ympäristökasvatustoiminnan tavoitteet ja kohderyhmät, lainsäädäntö ja normit, nuorisokeskusten ympäristökasvatuksen taustalla oleva teoreettinen malli sekä kokemuksellinen oppimiskäsitys.
Ympäristökasvatuksen tavoitteet nuorisokeskuksissa ovat luontoyhteyden vahvistaminen ja kunnioittavan vuorovaikutuksen opetteleminen toiminnallisuuden kautta, ja tätä kautta ympäristökansalaisuuden vahvistaminen. Haluamme tehdä ympäristökasvatuksen kehittämisestä nuorisokeskusverkostossa jatkuvan prosessin, jossa valitaan jokaiselle kolmivuotiselle strategiakaudelle kehittämiskärjet.
Nykyisen strategiakauden kärjet ovat:
- Nuoren hyvinvoinnin ja luontoyhteyden vahvistaminen ohjelmissa
- Tietoisuuden lisääminen, miten lapset voivat vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseen (työpajat lapsille)
- Teot luonnon monimuotoisuuden hyväksi nuorten kanssa.
Koko henkilöstön sitouttaminen helpotti ympäristökasvatussuunnitelman ja kestävän kehityksen ohjelman viemistä osaksi nuorisokeskusten strategiaa 2025–2027. Kestävän kehityksen edistymistä seuraa yhteinen kestävän kehityksen tiimi, jossa on edustus joka keskuksesta. Työ jatkuu.
Heli Eischer
Kehittämispäällikkö
Suomen nuorisokeskusyhdistys ry
