Hallitus on päättänyt leikata tällä vaalikaudella sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista kolmanneksen ja nuorisoalan valtionavustuksista yli 15 %. Puoliväliriihessä hallitus päätti uudesta 10 miljoonan leikkauksesta sote-järjestöjen avustuksiin, mutta jätti suunnitellut nuorisoalan järjestöjä uhanneet leikkaukset tekemättä. Valtiovarainministerin mielestä tämä ei riitä, vaan järjestöjen tuista voidaan edelleen säästää. (HS 16.6.2025)
Olemme seikkailukasvatusverkostossa huolissamme paitsi niistä lapsista ja nuorista, joihin säästöt ovat jo osuneet, myös siitä mitä pidemmällä tähtäimellä kansalaisjärjestöjen rahoituksen alasajosta seuraa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville. Myös sosiaaliturvan leikkaukset, palvelujen riittämätön saatavuus ja koulutuksen säästöt osuvat lapsiin ja nuoriin, puhumattakaan perheiden talousvaikeuksista.
Karuna esimerkkinä toimii Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n konkurssi, jossa päättyi nuorille suunnattu luontopalvelukokonaisuus – Stean ja Pirkanmaan hyvinvointialueen rahoittama Luontopolkua eteenpäin -yhteisö sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Retkikunta Kuukkeli -nuorten työpajatoiminta. Työllistämisyhdistys edisti työttömien työllistymistä tai hakeutumista koulutukseen ja tuki työttömien kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. Konkurssiin vaikutti toimintaympäristön muutos, jossa tämän vuoden alusta lähtien työllisyyden hoitaminen siirtyi valtiolta kunnille ja TE-toimistot lakkautettiin. Jo vuoden 2024 uudistusten seurauksena mm. Työllistämisyhdistyksen kantavana rahoituksena toiminut työvoimapoliittinen avustus päättyi, eikä tilalle löydetty lukuistenkaan neuvotteluidenkaan kautta korvaavaa rahoitusta. Laadukasta toimintaa tarjoava yleishyödyllinen yhdistys ajautui konkurssiin keväällä 2025.
Luontopolkua eteenpäin toiminta (2013-2025) tavoitti vuosittain keskimäärin n. 500 erillistä nuorta, kohtaamiskertoja oli keskimäärin vuositasolla n. 2500 kappaletta (lukemat perustuvat 2023-2024 vuosien tilastoihin). Luontopolkua eteenpäin – toiminta oli suunnattu pirkanmaalaisille 16–29-vuotiaille nuorille, jotka kaipasivat sosiaalista vahvistamista sekä erityisesti tukea toimintakyvyn, työllistymisen sekä mielenterveyden vahvistamiseen. Työpajan toimintaa rahoitti Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Luontopolkua eteenpäin toimintaa kehitettiin vuodesta 2013 lähtien nuorilähtöisesti ja sen piirissä syntyi Pettuletut- toiminta. Pettuletut -toiminta tarjosi nuorille viikoittaisen turvallisen yhteisön, jossa vahvistua ja kasvaa, etsiä ja löytää oma polku sekä suuntaa elämään. Erityisen tärkeä oli myös tila harjoitella sosiaalisia taitoja sekä löytää vertaisia ja ystäviä, joiden kanssa jakaa arkea. Ryhmätoiminnan ohella nuoret saivat myös yksilöllistä tukea elämäntilanteesta esiin nouseviin haasteisiin sekä myös sosiaalisten tilanteiden harjoitteluun. Mukana oli vuosittain kahden työntekijän (yhteisöpedagogi, sosiaalityöntekijä) lisäksi n. 30 vapaaehtoistyöntekijää mahdollistamassa luontolähtöistä mielenterveyttä vahvistavaa toimintaa yhteisön nuorille. Vapaaehtoisista vuosittain noin 20 oli toiminnassa osallistujasta vertaisohjaajaksi kasvaneita nuoria. Toiminnassa nuorten oli mahdollista opinnollistamisen kautta tehdä nuoriso- ja yhteisöohjaajan tutkinnon osia. Vuosien varrella Luontopolun toiminnassa 7 nuorta opiskeli kokonaisen nuoriso- ja yhteisöohjaajan tutkinnon sekä vuosittain toiminnan piirissä tehtiin opinnollistamisen kautta n. 15 tutkinnonosaa. Lukuisat nuoret löysivätkin ammatillisen polun kasvatus, ohjaus tai sosiaalialan opintoihin ja töihin. Monet nuoret ovat jatkaneet opintoja myös ammattikorkeakouluun mm. sosionomi- tai yhteisöpedagogi-opintoihin.
Luontopolkua eteenpäin -toiminta järjesti 12-vuoden ajan matalan kynnyksen mielenterveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa luontopainotteista toimintaa Pirkanmaalla. Toiminnasta on valtakunnallisesti haettu mallia sekä neuvoja uusien luontolähtöisten hankkeinen käynnistämiseen. Konkurssin myötä lakkasi luontopainotteinen matalan kynnyksen toiminta, jolla on ollut valtava yhteiskunnallinen merkitys sekä nuorten hyvinvointia lisäävästi että kansantaloudellisesti.
”Luontopolku oli vuosia sitten syvässä itsetuhoisuuden suossani viimeinen oljenkorsi. Ja vahva oljenkorsi on ollut. Toivottomuus muuttui toiveikkuudeksi, mahdoton mahdolliseksi, yksinäisyys rakkaudeksi, harmaa kirjavaksi, kuolema elämäksi, sairaus hyvinvoinniksi. Voisin jatkaa loputtomiin konkreettisten muutosten listaamista. Ilman Luontopolkua kukaan teistä ei minua tuntisi, eikä kukaan tulisi tuntemaankaan. Kiitos Luontopolulle ja etenkin Pettuletuille. Elämääni ei olisi ilman teitä.”
– Erään nuoren ajatuksia toiminnan päättymisen kynnyksellä.
Sosiaalisessa mediassa levitetään käsityksiä, että järjestöissä ei osata mitään ja työ on ylimääräistä piipertämistä, josta voidaan helposti leikata tai joilla ei ole suoraa vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin. Järjestöissä on töissä samalla koulutuksella olevia ihmisiä kuin julkisella sektorilla ja ammattipoliitikkoina. Tekeekö kansalaisjärjestössä työskentely ihmisestä vähemmän ammattitaitoisemman tai työstä vähemmän tarpeellista? Jokainen järjestötyötä tunteva tietää, että asia on paremminkin päinvastoin. Järjestössä on töissä ihmisiä, jotka paitsi osaavat asiansa, myös tekevät työtä arvolähtöisesti ja suurella sydämellä. Järjestöt ovat pitkään paikanneet sosiaali- ja terveyspalveluiden heikentymisestä ja leikkauksista johtuvaa vajetta, joutuen siirtämään painopistettä enemmän ja enemmän ennaltaehkäisevästä työstä korjaavaan sekä ajoin myös ihmishenkiä kannattelevaan työhön.
Haastamme kansalaisjärjestöjä tekemään näkyväksi, mitä käytännössä tarkoittaa rahoituksen leikkaaminen lasten ja nuorten tai muiden niiden järjestämän toiminnan piirissä olevien ihmisten elämässä.
Heli Eischer
Suomen nuorisokeskusyhdistyksen kehittämispäällikkö, valtakunnallisen seikkailukasvatusverkoston koordinaattori (yhteiskuntatieteiden maisteri, kasvatustieteen maisteri, ympäristökasvattaja)
Niina Rautiainen
Outward Bound Finlandin toiminnanjohtaja, Luontopolkua eteenpäin työpajan entinen projektipäällikkö (yhteisöpedagogi amk, seikkailukasvattaja, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti)
Sosiaalisen vahvistamisen määritelmä:
Nuori kiinnittyy yhteisöön, jolloin hänen sosiaalinen toimintakykynsä vahvistuu ja hän alkaa samaan ja ottamaan vastuuta tässä yhteisössä. Samalla nuori saa oppimisen oivalluksia ja hänen itseluottamuksensa kasvaa. (Kuure 2015, 58.)