Laadukas, itse tehty ja terveellinen ruoka on keskeinen osa lasten ja nuorten leirejä. Ruokailu on myös sosiaalisesti tärkeä tapahtuma leireillä, kun nuorten ryhmät kokoontuvat yhteen pitkien pöytien äärellä.
Kestävä kehitys näkyy lautasella monella tapaa
Nuorisokeskus Marttisen ravintolapäällikkö Mika Ylitalo avaa Marttisen podcastissa, miten kestävä kehitys näkyy Marttisen 37 000 vuosittaisen lounasruokailijan lautasella. Päivällisruokailijoita Marttisessa on suurin piirtein saman verran.
– Maanantai on ”meatless Monday”. Viikko alkaa siis kasvisruoalla. Tiistai on tiputiistai, kalakeskiviikko, torstaisin on makuja maailmalta ja perjantain on perinneruokapäivä. Joka päivä tarjolla on myös vegaaninen vaihtoehto, ja kasvisruokia pyritään hyödyntämään muutenkin monipuolisesti.
Nuorisokeskuksissa hyödynnetään mahdollisimman paljon lähiruokaa
Marttisessa arvostetaan itse tehtyä ruokaa. Hyvä esimerkki tästä ovat leivät, jotka leivotaan keittiössä itse joka päivä. Kun ruoka tehdään itse, voidaan vaikuttaa paremmin ruuan laatuun sekä raaka-aineisiin ja valmistustapaan.
– Esimerkiksi yrttejä, perunoita ja kaloja saadaan jo paljon lähialueelta. Haluaisin kehittää lähiruokaa ja yhteistyötä lähialueen alkutuottajien kanssa siten, että voisimme tilata ihan kaiken mahdollisen tästä läheltä suoraan tuottajilta, Ylitalo kertoo.
Hävikkivaa’an käyttöönotto ja ruokahävikistä tiedottaminen puolittivat lautashävikin Marttisessa. Ruokailijoita muistutetaan ruokahävikin vähentämisestä jo ryhmien alkuinfoissa. Hävikkivaaka tekee oman toiminnan näkyväksi, jolloin hävikkiin on jokaisen helppo kiinnittää huomiota. Kun ruokailijoita on paljon, pienilläkin teoilla on suuri vaikutus.
Kun nuori oppii ottamaan lautaselle vain sen verran kuin syö, huomaa kasvisruoan mahdollisuudet tai pysähtyy miettimään, mistä ruoka on peräisin, keittiön työ muuttuu samalla osaksi kasvatustyötä, josta nuorisokeskukset ovat tunnettuja.
Kuuntele Marttisen ravintolapäällikkö Mika Ylitalon haastattelu tästä.