Työpajat

Retkeily on minulle mahdotonta. Näin saattaa ajatella moni liikunta- tai näkörajoitteinen ihminen. Monilla muillakin voi olla tunne siitä, että retkeily on heille saavuttamaton unelma. Näin ei tarvitse olla. Apuvälineillä ja asiantuntevalla opastuksella pystytään järjestämään esteettömiä seikkailuja ja luontokokemuksia.

Henri Arola on entinen sotilas ja nykyinen erä- ja luonto-opas, joka haluaa suunnata luontoelämykset sopiviksi kaikille – toimintakyvystä riippumatta.

Arola järjestää retkeilykoulu.fi:n kautta esteettömiä retkiä, jotka räätälöidään aina osallistujien toimintakyvyn mukaan. Reissujen aikana tutustutaan retkeilyn perustaitoihin ja varusteisiin sekä luonnossa liikkumisen apuvälineisiin. Usein ohjelmassa on esimerkiksi melontaa.

Suomessa suurimpana tasa-arvohaasteena on edelleen koulutuksen ja ammattien sukupuolen mukainen eriytyminen. Jako naisten ja miesten töihin ja aloihin on vahva ja näkyy muun muassa sukupuolten palkkaeroina sekä joidenkin alojen työvoimapulana tai työttömyytenä. Alavalintojen sukupuolittuneisuuden purkaminen on mahdollista ja erityisen tarpeellista monella tavalla ja tasolla, mutta muutos kohti tasa-arvoisempaa koulutusta ja työelämää ei tapahdu ilman aktiivista toimintaa.

LAB-ammattikorkeakoulun ja Outward Bound Finland ry:n toteuttamassa Roolipeli-hankkeessa (2020-2022) muutosta kohti tasa-arvoisempia koulutus- ja uravalintoja lähdettiin tekemään nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten kanssa kokemuksellisen oppimisen ja elämyspedagogiikan avulla. Luennolla käsitellään ilmiön taustoja, syitä ja seurauksia sekä sitä, miksi juuri kokemuksellisuus ja elämyspedagogiikka ovat toimivia keinoja segregaation purkamisessa ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Luento pohjautuu hankkeessa järjestettyjen valmennusohjelmien ja työpajojen tuloksiin.

Puheenvuoron pitää Outward Bound Finland ry:n toiminnanjohtaja Elina Elme.

Miksi kaipaamme elämyksiä, mitä elämykset merkitsevät aivoille ja miksi ne ovat tärkeitä?

Puheenvuoron pitää professori, aivotutkija Minna Huotilainen. Hän on työskennellyt useissa koti- ja ulkomaisissa yliopistoissa. Hän on myös tunnettu tieteellisen tiedon kansantajuistaja sekä kouluttaja.

Tunteet ohjaavat tarkkaavaisuuttamme ja antavat asioille merkityksen. Positiiviset tunnekokemukset ohjaavat näin sitä millaisiin ympäristöihin koemme halua palata, minkä koemme turvalliseksi tai rauhoittavaksi. Näin muotoilemme samalla myös omaa minäkuvaamme: missä minun on hyvä olla, missä voin toteuttaa itseäni, millainen liikkuja olen.

Voimakkaita tunnekokemuksia ja elämyksiä on ihmeellisen helppo tarjota Suomen upeassa luonnossa. Tarkastellaan yhdessä, miten elämysten ja tunnekokemusten kautta voimme auttaa lapsia ja nuoria kehittämään omaa luonnossa liikkujan minäkuvaansa.

Työpajan pitävät Jutta Hautamäki ja Paavo Heinonen, jotka toimivat opettajina Suomen Urheiluopistolla.

Osana Humakin opetussuunnitelmauudistusta keräsimme seikkailukasvatuksen ammattilaisten näkemyksiä siitä, millaista osaamista seikkailukasvatukseen erikoistuvilta yhteisöpedagogeilta tämän päivän työelämässä ja tulevaisuudessa tarvitaan? Kokosimme myös näkemyksiä siitä, millaisia työtehtäviä seikkailukasvatuksen ammattilaisille on tarjolla ja millaisia uusia työtehtäviä alalle on mahdollisesti syntymässä tulevaisuudessa.

Työpajan alussa esitellään selvityksen keskeisimmät tulokset. Tämän jälkeen tutustutaan selvityksen tuloksiin pienryhmissä sekä kommentoidaan ja työstetään niitä eteenpäin. Tule mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan seikkailukasvatuksen koulutuksen tulevaisuuteen!

Työpajan pitää Tero Lämsä, joka seikkailukasvatuksen lehtori Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.

Terapiaprosessi on seikkailu jo itsessään. Matkan alussa on vielä mysteeri, mihin asiakkaan ja terapeutin yhteinen matka voi johtaa. Seikkailuterapia prosessissa onkin kaksi vuorovaikutuksessa olevaa näkökulmaa. Terapeutti joka omalla ammattitaidollaan luo seikkailuihin muutosten äärelle johdattelevan polun ääriviivat ja asiakas, joka itse määrittelee millaiseksi muutoksien polku lopulta muodostuu.

Myönteisten poikkeusten bongailu, mahdollisuudet ja pystyvyysuskon vahvistaminen ovat ratkaisukeskeisen seikkailun kantavia voimia sekä muutoksen lähteitä, jotka auttavat matkalla asettamaan kompassiin sopivia suuntia. Työpajassa pääset matkalle, jonka aikana sinulle avautuu näkymä ratkaisukeskeiseen lyhytterapeuttiseen prosessiin, jossa näyttämönä on toiminut luontoympäristö ja kipinänä seikkailun kutsu.

Työpaja pohjautuu Rautiaisen vuonna 2021 tekemään ratkaisukeskeisen lyhytterapian opinnäytetyöhön ”Pää, käsi, sydän. Menetelmä, millä on saanut sen lukon auki.” – Seikkailuterapian näkökulma ratkaisukeskeiseen lyhytterapiaan. Työpajassa matkataan teeman äärelle terapeutin ja asiakkaan vuoropuheluna.

Työpan pitäjinä toimivat Niina Rautiainen sekä opinnäytetyön case-esimerkissä seikkaillut Piia Erkkilä. Niina on koulutukseltaan yhteisöpedagogi, AMK ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. Hän on työskennellyt seikkailukasvatuksen parissa kymmenen vuoden ajan. Sosiaalialan työkokemusta nuorten parissa on kertynyt 17-vuoden ajalta mielenterveyden edistämisen, kriisityön, kuntoutuksen sekä työllistymisen edistämisen saralla. Piia on Luontopolulla oman polkunsa löytänyt, osallistujasta kohti ohjaajuutta kulkeva seikkailukasvatukseen hurahtanut oman elämänsä seikkailija, jonka haaveena on tulevaisuudessa työskennellä kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisena. Piia opiskelee parhaillaan oppisopimuksella nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi ja ohjaa työssään työttömiä nuoria seikkailukasvatuksen menetelmiä hyödyntäen.

Luonnon monipuolisista hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista on yhä enemmän tutkimusnäyttöä. Luonnossa oleskelu kohentaa mielialaa, elvyttää stressistä ja parantaa keskittymiskykyä. Luontoaktiviteetit mahdollistavat niin sosiaalisen vuorovaikutuksen kuin siitä vetäytymisen. Luonto kannustaa liikkumaan, ja luonnossa altistutaan ihmisen puolustusjärjestelmän kannalta hyödyllisille mikrobeille. Samaan aikaan Suomessakin on keskusteltu nuorten luonnossa vieraantumisesta. Nuorten luontoyhteyttä voidaan tukea seikkailukasvatuksen menetelmin.

Luennolla esitellään Helsingin ylipiston NATUREWELL-hankkeessa tehtyä tutkimusta. Lahtelaisen 9-luokan oppilaat (N=16) osallistuivat kolmen päivän vaellukselle Repoveden kansallispuistossa keväällä 2022. Tutkimuksessa tarkastellaan haastatteluaineiston perusteella, miten vaellus vaikutti nuorten koettuun hyvinvointiin ja luontosuhteeseen. Osallistujat korostivat erityisesti retken myönteisiä vaikutuksia ryhmän keskinäiseen vuorovaikutukseen ja yhteishenkeen. Nuoret kokivat, että vaellus auttoi heitä irtautumaan arki- ja koulustressistä, sillä keskittyminen kohdistui käsillä olevaan hetkeen ja aktiviteetteihin. Vaellus myös herätti nuoria ajattelemaan oman arjen vaivattomuutta verrattuna vaellusolosuhteisiin ja arvostamaan sitä, mitä heillä on. Useimmat nuoret haluaisivat viettää enemmän aikaa luonnossa, vaikka monelle täydet aikataulut aiheuttavatkin haasteita.

Tulokset osoittavat, että seikkailukasvatuksen menetelmiä hyödyntämällä voidaan lisätä mahdollisuuksia luonnon terveys- ja hyvinvointihyötyjen laajamittaiseen saavuttamiseen nuorilla.Työpajan pitävät Riikka Närvänen, joka tekee maisterintutkielmaansa Helsingin yliopiston NATUREWELL-hankkeessa sekä Paavo Heinonen, joka työskentelee luontoliikunnan ja seikkailukasvatuksen opettajana Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä.

Millaista seikkailukasvatus voisi olla pienten lasten kanssa? Pääset kuulemaan kokemuksia varhaiskasvatuksesta, missä seikkailukasvatusta ja luontoa hyödynnetään aktiivisesti.

Työpajan pitää Taru Lindgren varhaiskasvatuksen seikkailukasvatusverkostosta.

Varhaiskasvatuksen seikkailukasvatusverkosto kokoaa yhteen pienten kanssa seikkailevia ammattilaisia, ja siitä haaveilevia. Tule mukaan vaihtamaan ajatuksia sekä vaikuttamaan uudehkon verkoston toimintaan. Tervetuloa! Löydä meidät Facebookista: Varhaiskasvatuksen seikkailukasvatusverkosto ja Instagramista: Vakan_seikkailukasvatusverkosto

Tapaamisen vetää Taru Lindgren varhaiskasvatuksen seikkailukasvatusverkostosta.

Epäonnistuminen vai virhe? Seikkailija oppii virheistään ja joskus useampi virhe johtaa totaaliseen epäonnistumiseen. Työpajassa käydään läpi muutamin esimerkein sosiaalisesti tuotettuja epäonnistumisia sekä sitä, miten niistä voi oppia ja selviytyä. Työpajassa kysytään, onko epäonnistuminen oppimisen näkökulmasta väärin ymmärretty resurssi. Kun epäonnistumista katsoo tehtyjen virheiden valossa voidaan todeta, että:

• Epäonnistuminen kertoo yksilöllisesti kokijalleen missä hän on juuri nyt
• epäonnistumisella on yhtä suuri vaihtoarvo kuin onnistumisella
• epäonnistuja etsii ratkaisua, ei seuraavaa ongelmaa
• epäonnistumisen käsittely on vastalääke nihilismille
• Epäonnistuminen kertoo kokijalleen, että oppimisen moraalinen perusta on luotava aina uudestaan
• epäonnistuminen lähtökohdat ovat kasvatuksen instituutioiden rakenteissa.

Tervetuloa oppimaan virheistä ja pohtimaan epäonnistumisen syvintä olemusta!

Jari Kujala on nuorisotyöntekijä ja toiminut seikkailutoiminnan ohjaajana Helsingin Kaupungin lastensuojelussa 25 vuoden ajan. Kujala on suunnitellut ja toteuttanut yli 1000 seikkailullista retkeä ja leiriä haastavien nuorten kanssa. Hän on julkaissut lukemattomia artikkeleita seikkailukasvatuksesta suomeksi ja englanniksi. Hän on myös tuttu hahmo Seikkailukasvatusverkostojen perustajana ja alan kansainvälisenä toimijana.

Työpajassa tarkastellaan turvallisuuskokemusta asiakkaan sekä työntekijän näkökulmista. Mitkä elementit luovat turvallisuutta, ja miten turvallisuuskokemus vaikuttaa kohtaamiseen?

Ville Turunen on toimintaterapeutti ja seikkailun sekatyöläinen sairaalamaailmasta. Veikko Vänni on lähihoitaja ja Eva-yksikön elämysryhmän isäkarhu. Emilia Tahvanainen on sairaanhoitaja ja seikkailutyöryhmän tuoreimpia jäseniä.

Työpajan tavoitteena on laajentaa seikkailukasvatukseen soveltuvan tutkimustoiminnan ymmärtämistä, näkökulmia ja peruskäsitteitä seikkailukasvatuksen eri sektoreilla. Työpajassa esitellään uusia ideoita, näkökantoja, tutkimuksia, ongelmia ja mahdollisuuksia sekä pohdimme tulevaisuutta rennosti, mutta tosissaan.

Työpajan vetäjä Seppo JA Karppinen (KT) oli mukana perustamassa vuonna 2010 ensimmäistä tutkimus-workshopia Mikkelissä. Nimi oli tuolloin ”Tulevaisuusverstas”. Karppinen on toiminut pitkään seikkailukasvatusverkostossa tutkimuksen puolestapuhujana ja tutkimustyöpajojen vetäjänä. Monitasoisen tutkimuksen ja teorian avulla kehitämme jatkossakin seikkailukasvatuksen, -terapian ja ulkotoiminnan käytäntöjä.

Uudistunut MAPPA.fi on seikkailukasvattajan tärkeä työkalupakki. Tässä työpajassa kaivamme pakista ne sisällöt, joita juuri sinä voit käyttää omassa työssäsi ja saat MAPPAsta omia tarpeitasi vastaavan pitkäaikaisen työkalun. Aloittelijat opastetaan perustyökalujen ääreen ja kokeneemmat löytävät uusia hyödyllisiä. MAPPAssa on tuhansia materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita kootusti eri toimijoilta opetus- ja nuorisotyön tueksi monipuolisesti ympäristökasvatuksen ja seikkailukasvatuksen teemoista ja luontoa oppimisympäristönä käyttäen. Voit tähdittää omat suosikkimateriaalisi, koota teemareppuja, suunnitella monialaisia oppimiskokonaisuuksia, lisätä omia sisältöjäsi yhteiskäyttöön, tai vahvistaa yhteistyötä verkostossasi.

Maija Ihantola on MAPPA.fi-palvelun ylläpitäjä ja ympäristökasvatuksen asiantuntija.

Seikkailukasvatus voimaannuttaa ja rakentaa resilienssiä. Viime vuosien aikana olemme kuitenkin kohdanneet ennen kokemattomia kriisejä ilmastonmuutoksen, pandemian ja lähialueella käytävän sodan seurauksena. Kaikki kriisit sitä paitsi jatkuvat tulevina kuukausina, vuosina ja ehkä vuosikymmeninäkin. Työpajassa keskustellaan aiheesta yleisellä tasolla, mutta myös aivan konkreettisesti siitä, mitä uutta olemme oppineet näiden kriisien aikana? Työryhmään toivotaan lyhyitä esityksiä tai kokemuksia aiheesta. Niistä voi sopia etukäteen työryhmän vetäjän kanssa (arto@artotiihonen.fi).

FT, liikuntasosiologi, Arto Tiihonen on kokemusliikkumisen ja kokemuksellisen oppimisen asiantuntija. Hän on Outward Boundin hallituksen jäsen ja seikkailukasvatusverkoston kehittämistyöryhmän vetäjä. Tiihonen on myös kirjoittanut jonkin verran otsikon aiheesta.

Esteettömään ja saavutettavaan luontoliikuntaan tutustuminen Yhteiset polut- hankkeen kokemusten ja materiaalien kautta. Hankkeen aikana on pilotoitu soveltavaa ulkoilua jo olemassa olevissa Suomen Ladun tapahtumissa.

Työpajan pitävät Suomen Ladun ja Suomen Paralympiakomitean yhteistyössä toteuttaman Yhteiset polut- hankkeen suunnittelijat Miika Honkanen (Suomen Latu) ja Niko Halminen (Suomen Paralympiakomitea). Ohjaajat ovat soveltavan luontoliikunnan harrastajia ja asiantuntijoita.

Osallistujat voivat olla hyvin erilaisilla toimintakyvyillä mukana menossa. Toimintarajoite ei kuitenkaan ole este sille, että aktiviteetit ja asiat jäisivät tekemättä. Monenlaisiin luonto- ja seikkailuaktiviteetteihin olemassa olevat apuvälineet käyvät sellaisenaan. Yksilöllisiä eroja on, joten tuunaamalla monet perusvälineetkin saadaan toimiviksi – usein myös helposti. Istuinalusta, nippusiteet ja roudarinteippi, niillä tekee jo ihmeitä. Esillä siis olemassa olevia välineitä esimerkiksi luontoliikkumiseen sekä itse tuunattuja ja hyväksi koettuja välineitä. Usein tarvitaan vain mielikuvitusta! Vinkkejä siis tuunaukseen ja välineiden vuokraukseen.

Ohjaajina toimivat luonto-ja eräoppaat Risto Karjalainen ja Henri Arola, jotka ovat ennakkoluulottomasti olleet erilaisten toimintarajoitteisten henkilöiden kanssa luonnossa liikkumassa ja toimimassa. Välineet tuunataan, jotta jokainen voi osallistua omalla tasollaan.

Työpajassa käydään läpi melonnan perusteet, rakennetaan ryhmän kanssa kanoottilautta ja käydään melomassa Kymijoella. Pohditaan kuinka meloa ryhmän kanssa turvallisesti kylmissä olosuhteissa, aloittelevien ryhmien kanssa tuulisissa olosuhteissa ja miten soveltava melonta toteutetaan. Mukana työpajassa on avustamassa erä- ja luonto-opas opiskelijoita.

Työpajan vetäjä Minna Nieminen on ollut Nuorisokeskus Anjalassa ohjaajana 10 vuotta. Hän on tutustunut Luonto kaikille – hankkeen kautta soveltavaan melontaan. Tällä hetkellä Minna opiskelee erä- ja luonto-oppaaksi Kiljavan opistolla.

Työpajassa käydään kansantajuisesti läpi, millaisia mahdollisuuksia Erasmus+ voi tarjota seikkailukasvatuksen parissa toimijoille. Erityisesti nuorten kanssa tehtävät hankkeet ja työntekijöiden liikkuvuushankkeet (KA1) sekä toki myös erilaiset kehittämishanke mahdollisuudet (KA2 pienimuotoiset hankkeet) ovat työpajassa esillä.

Tarjolla on inspiroivia tarinoita Erasmus+ ohjelman tuella toteutetuista hankkeista videoiden, kuvien ja tarinoiden muodoissa. Työpajan lopuksi siirrymme faktoista ja inspiraatiosta käytäntöön ja ideoimme ja pohdimme yhdessä, millä tavoin kukin mukana oleva yksilö tai edustumansa organisaatio voisi osallistua tai toteuttaa kansainvälistä toimintaa. Samalla selvitämme, kuinka Suomen nuorisokeskukset voivat olla yksilöiden ja organisaatioiden tukena kansainvälisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Työpajan pitävät Nuorisokeskus Anjalan kansainvälisen nuorisotyön koordinaattori Hanna Kemppainen sekä Paavo Pyykkönen ja Ari Huotari Opetushallituksesta.

Esteettömästä ympäristöstä hyötyvät kaikki, mutta erityisen tärkeää se on liikkumis- ja toimimisesteisille sekä esimerkiksi ikääntyville ja lapsiperheille. Esteettömien luontoreittien kartoittaminen on tärkeää, jotta retkeilijä saa etukäteen mahdollisimman tarkkaa ja paikkansa pitävää tietoa reitin vaativuudesta. Etukäteistiedon avulla retkeilijä voi arvioida soveltuuko retkikohde hänelle, ja miten retkelle tai reitille kannattaa varautua, esimerkiksi pärjääkö yksin tai tarvitseeko avustajaa tai reitille soveltuvaa apuvälinettä. Työpajassa käydään läpi luontoliikunnan esteettömyyttä, sekä opastetaan esteettömyyskuvailun tekemiseen ja tehdään harjoitustyönä oma esteettömyyskuvailu.

Työpajan vetää Jukka Parviainen. Hän on apuvälineneuvoja ja esteettömyysasiantuntija, joka vastaa Suomen Paralympiakomiteassa liikuntapaikkojen esteettömyydestä ja mukana myös vahvasti luontoliikunnan esteettömyydessä ja se kehittämisessä.

Suurin seikkailu tapahtuu oman mielen sisällä. Oman mielen sisäinen matka kulkee läpi elämämme ja se sisältää monenlaisia vaiheita. Meistä ei kukaan tiedä, millaisia polkuja elämä tuo tullessaan ja se luo matkaan oman jännityksensä. Työpajassa pääset tekemään matkaa oman mielesi polulle kokemusasiantuntijan tarinan sekä reflektiivisten tehtävien johdattelemana, toivoa unohtamatta.

Työpajan keskeisessä roolissa on kokemusasiantuntija Katjan oma tarina sekä hänen matkansa liiallisen kiltteyden ja miellyttämisen syövereistä nykyiseen luontoilun täyteiseen elämään. Katjan tarina auttaa myös sinua pysähtymään oman elämäsi äärelle. Työpajassa saat maistiaisen tamperelaisesta Mielenreitti -hankkeesta, jonka tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa Tampereen lähiympäristöön mielen hyvinvointiin painottuva luontopolku.

Ensi kesäksi valmistuva luontopolku tuo mahdollisuuden pysähtyä kokemustarinoiden ja toivon äärelle. Polku saattaa ihmisiä yhteen luonnossa, kannustaen merkityksellisiin kohtaamisiin sekä vahvistaen yhteyttä luontoon, toisiin sekä omaan itseen. Polun suunnittelu ja toteutus tapahtuu yhteistoiminnallisessa prosessissa henkilöiden kanssa, joilla on omakohtaisia kokemuksia mielenterveyden tai elämänkriisien tuomista haasteista. Mielenterveyden haasteet koskettavat meistä jokaista omalla tavallaan. Juuri siksi Mielenreitti nostaa esiin todellisia tarinoita sekä keinoja, jotka ovat tukemassa vaikeuksien keskellä.

Työpajan järjestää Mielen ry. Eva Romi on yhteisöpedagogi AMK, lähihoitaja sekä ratkaisukeskeisen terapian viimeisen vuoden opiskelija. Evalla on yli 20 vuoden kokemus mm. mielenterveystyön ja työllisyydenhoidon parissa. Työssään Eva on käyttänyt monipuolisesti seikkailu- ja elämyspedagogiikkaa sekä muita luontohyvinvointimenelmiä. Työpajan toinen vetäjä Satu Pesonen on yhteisöpedagogi AMK, ja Metsämieli -ohjaaja. Satu on toiminut vuosia hyvinvointialalla yrittäjänä tehden sekä yksilö- että ryhmänohjausta. Työpajan kolmas pitäjä on koulutettu kokemusasiantuntija Katja Kytömäki, joka on ollut mukana Mielenreitin toiminnassa alusta asti. Katja on myös Mielen ry:n kouluttama Metsämieli -vertaisvetäjä.

Miten neurokirjon lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta voidaan tukea seikkailu- ja luontolähtöisillä menetelmillä? Mitä lapsen mielessä mahtaa olla, miten se vaikuttaa käyttäytymiseen? Kuinka aikuisena voin tukea lasta itsesäätelyssä? Työpaja on toiminnallinen, sisältäen reflektoivaa keskustelua omiin kokemuksiin pohjautuen. Keskiössä on omien havaintojen suuntaaminen itse- ja kanssasäätelyyn. Sanna ja Katja nostavat esiin kokemuksia ja tuloksia luontolähtöisten menetelmien käytöstä perhekuntoutuksessa ja Isovanhemmat ja lapset metsään-hankkeessa.

Työpajan vetäjät Sanna Nieminen ja Katja Hakkoomäki ovat molemmat koulutukseltaan toimintaterapeutteja, ja he ovat kouluttautuneet seikkailu- ja luontolähtöisten menetelmien lisäksi perheen sisäisiä suhteita tukeviin vuorovaikutusmenetelmiin. Heillä on molemmilla laaja-alaista työkokemusta useiden vuosien ajalta perhetyöstä neurokirjon lasten kanssa. Sanna ja Katja työskentelevät AAMOS MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä.

Työpajassa toimitaan ryhmän jäsenenä ja tutustutaan ryhmäytymistä ja luottamusta edistäviin toiminnallisiin menetelmiin. Kartoitetaan ryhmän vahvuuksia ja pohditaan omaa sekä ohjaajan roolia ryhmäytymisprosessin eri vaiheissa.

Työpajan vetäjä Mikael Pursi on työskennellyt Ammattiopisto Livessä erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa vuodesta 2010. Livessä panostetaan soveltavaan liikuntaan opiskelijoiden hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämisen edistämiseksi.