Yhdenvertaisuus on syrjinnästä irtisanoutumista
Yhdenvertaisuuden edistämisessä on kyse syrjinnän ehkäisemisestä. Syrjinnälle erityisen alttiita ovat henkilöt, jotka kuuluvat ryhmiin joihin kohdistuu negatiivisia stereotypioita ja ennakkoluuloja. Vaikka syrjinnän mekanismit ovat usein samanlaisia, syrjintätilanteet vaihtelevat eri ryhmien kohdalla. Eri ryhmien erityskysymysten tunteminen voi auttaa tunnistamaan syrjintää.
Tutkimusten mukaan esimerkiksi sateenkaarinuoriilla on yleisemmin kokemuksia kiusaamisesta, häirinnästä ja väkivallasta. Lisäksi he kokevat puutteita koulun ja opiskeluhuollon valmiuksissa kohdata sateenkaarinuoria. Sateenkaarinuorten kokemukset terveydestä ja hyvinvoinnista ovatkin osin heikommat kuin koko väestössä. Nuorisotyöntekijöillä tulisi olla monipuolisia taitoja tunnistaa ja muokata oman työn sukupuolittuneita käytäntöjä ja rakenteita, kannustaa Heta Hölttä.
Yhdenvertaisuuden kolme kultaista K:ta
Yhdenvertaisuuden edistämisessä ei lopulta ole kysymys rakettitieteestä vaan yksilön
- Kohtaamisesta,
- Kuuntelemisesta ja
- Kunnioituksesta,
joihin jokaisen nuorisotyöntekijän vuorovaikutustilanteen tulisi perustua, Hölttä toteaa. Ymmärrys moninaisuudesta ja syrjivistä rakenteista auttaa nuorisotyöntekijöitä aidossa kohtaamisessa.
Yhdenvertainen kohtaaminen ei kuitenkaan tarkoita samanlaista kohtelua. Tavanomaisissa toimintatavoissa, myös nuorisotyössä, voi olla näkymättömiä osallistumisen esteitä, jotka olisi tärkeä tunnistaa yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Kuinka edistää yhdenvertaisuutta?
Heta Hölttä listaa kysymyksiä, jotka auttavat nuorisotyöntekijöitä tunnistamaan oman työnsä yhdenvertaisuuden toteutumisen esteitä. Tällaisia kysymyksiä ovat mm.
- Miten kysytte taustatietoja sukupuolesta? Mitä vastausvaihtoehtoja tarjoatte? Onko sukupuolen kysyminen kaikissa tapauksissa relevanttia?
- Millaisia nuoria viestintämateriaaleissanne näkyy? Ovatko toiminnassanne käytetyissä kuvissa näkyvät ihmiset samaistuttavia?
- Millaista kieltä käytätte puhuessanne sukupuolesta, ihmissuhteista ja perheestä?
- Millaisia symboleita toimintaympäristössä näkyy? Miten esimerkiksi WC-tiloista tai pukuhuonejärjestelyistä viestitään?
- Miten moninaisuus ja syrjinnästä irtisanoutuminen näkyy toiminnassanne? Voisiko näitä tehdä vielä näkyvämmäksi?
- Millaisia sukupuolittuneita käytäntöjä toimialalla tai työyhteisössä esiintyy? Voisiko näitä purkaa?
Erityisen tärkeää olisi kuulla nuorilta itseltään, onko nuorisotoiminta nuoren näkökulmasta saavutettavaa ja samaistuttavaa.
Suomen nuorisokeskukset syrjinnästä vapaita alueita
Suomen nuorisokeskukset ovat syrjinnästä vapaita alueita, jotka ovat tuoneet julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee syrjinnän ja kiusaamisen vastustamista, näihin puuttumista sekä ihmisten yhdenvertaisuuden tunnustamista ja turvaamista. Yhdenvertaisuuden edistäminen työyhteisössä helpottuu yhdenvertaisuussuunnitelman myötä. Erinomainen opas yhdenvertaisuuden edistämiseen nuorisotyössä löytyy esimerkiksi Allianssin verkkosivuilta.