Lapin alueellisilla Kläppi 2026 –nuorisotyöpäivillä entiset opiskelijat saattelivat Kai Lehtosen kohti aktiivisia eläkepäiviä. Olimme koonneet ajatuksia, mitä seikkailukasvatuksen opinnot noin 20 vuotta sitten Tornion Humakissa ovat meille työuralle antaneet.
Ennen kaikkea Kaitsulta opimme, että kasvatus- ja ohjaustyössä meillä ammattilaisilla on tärkeä rooli olla turvallisia aikuisia ja luoda turvallista ilmapiiriä ryhmään tukemalla ryhmäprosessia koko ryhmän olemassaolon ajan.
Kaitsu ohjasi meitä, silloin nuoria aikuisia, opinnoissa jämäkän rehellisellä erkkaopen otteella. Kaitsu kannusti ajattelemaan ja tekemään itse, mutta olemaan myös ennen kaikkea itselle rehellinen. Lajitaitojen opettelun ohessa opimme ehkä vieläkin enemmän itsestämme ja taitoja, joita olemme tarvinneet työelämässä. Opiskelukaverit ovat meille nykyään ystäviä, yhteistyökumppaneita, kollegoja ja verkosto, josta voi luottaa saavansa apuja.
Kokosimme myös muutamia sanomisia, joita olemme erilaisissa vaiheissa elämää soveltaneet:
Ilman siirtovaikutusta kyse ei ole seikkailukasvatuksesta.
- Olettamus on kaikkien munausten äiti.
- Talonmiehen ja siivoojien kanssa kannattaa olla aina hyvissä väleissä. He tietää kaiken ja heillä on avaimet kaikkialle.
- Pääasia, että näyttää hyvältä.
- Kaljakassa on se, mihin laitat rahan, jonka käyttäisit olueen, mutta ostatkin retkeilytarvikkeita.
- Jos tämä olisi helppoa, niin kaikki tekisi tätä.
- Jos sä haluut, niin sä meet ja teet.
Paljon on vettä väylässä virrannut ja Kaitsun opit ja huumori kantaa meitä edelleen. Kiitos Kaitsu, kun olet ollut meille merkityksellinen turvallinen ja inspiroiva aikuinen! Seikkailun täyteisiä päiviä tulevaan!
Ison opiskelijajoukon puolesta,
Elina Viisanen ja Asta Kaarniemi