Kymmenen keskusta eri puolilla Suomea
Valtakunnalliset nuorisokeskukset soveltuvat tiloiltaan ja varustukseltaan alueelliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Ne palvelevat nuorisotoimintaa, leiri- ja luontokoulutoimintaa sekä nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista edistävää toimintaa. Tarvittaessa keskukset voivat toimia myös nuorisotyön kehittämiskeskuksina, kuntien nuorisotyön alueellisina palvelukeskuksina sekä tarjota nuorisotyön jatko- ja täydennyskoulutusta. Kymmenen eri puolilla Suomea sijaitsevan keskuksen verkosto on kattava. Näillä näkymin ei ole tarkoitus perustaa uusia nuorisokeskuksia.
Valtakunnalliset nuorisokeskukset toteuttavat nuorisolain (72/2006) ja asetuksen määrittelemää tehtävää oman strategiansa ja vahvuuksiensa pohjalta. Valtaosa nuorisokeskuksista on kuntien tai kuntaenemmistöisten yhteisöjen omistamia, muutama toimii yhdistys- tai säätiömuotisesti.
Kolmekymmentä vuotta toimintaa nuorten hyväksi
Nuorisokeskustoiminta alkoi Ahtelassa, Hyvärilässä, Oivangissa ja Piispalassa vuonna 1982. Nuorisokeskusten osaaminen nojaa pitkään kokemukseen nuorisotyössä. Kohtaamme vuosittain kymmeniä tuhansia lapsia, nuoria ja heidän kanssaan toimivia aikuisia. Kohtaamisten kautta keskuksilla on ajantaisaista tietoa lasten ja nuorten toiveista ja tarpeista.
Nuorisokeskukset kehittävät toimintaansa ja palvelujaan yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Toiminta-avustus kohdistetaan nuorisotoimintaanNuorisokeskukset saavat tukea nuorisotoimintaan veikkausvaroista. Avustuksista päätetään vuosittain Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön kanssa käytävissä neuvotteluissa. Toiminta-avustukset myönnetään tulosperusteisesti. Laskennassa käytetään ns. toimintapäivää. Se tarkoittaa päivää, joka sisältää vähintään 4-5 tuntia ohjattua toimintaa. Avustusta harkittaessa huomioidaan myös tuotantokustannukset. |
Toiminta-avustus kohdistetaan hinnoittelussa vain kriteerit täyttäviin toimintapäiviin. Muu käyttö hinnoitellaan markkinahintaisesti. Kaksihintajärjestelmällä varmistetaan, etteivät keskukset vääristä kilpailua alueellisesti tai valtakunnallisesti. Nuorisokeskusten mahdollisten tuottojen suuntaamisesta on selkeät ohjeet. Keskuksen mahdollinen ylijäämä tulee käyttää keskuksen kehittämiseen.
Vuonna 2007 nuorisokeskukset tuottivat 232 00 nuorisotoimintapäivää. Toimintatuki oli 2,8 miljoonaa euroa ja investointituki 1,7 miljoonaa. Keskimääräinen toimintapäivätuki oli 12 e. Keskusten käytöstä 80 prosenttia oli nuorisokäyttöä.
Lähde: Aaltonen, Kimmo (toim.): Nuorisolakiopas. Tietosanoma, 2009
Sivu päivitetty 28.2.2012
Lisätietoa Kaisa Pyhälä
